 |
Satakunnan rakennusperintö 2023 |
|
| Kokemäki |
Ylistaron kulttuurimaisema |
| Kuvaus |
| Ylistaro oli 1560-luvulla Kokemäen suurin kylä, jossa oli
18 taloa. Kylän katkeamaton asutushistoria ulottuu esihistorialliselle ajalle. Keskiaikaisella Teljän (Telja) kauppapaikalla sijaitsee keskiaikaisperäinen luhtiaitta, jonka kansanperinne on yhdistänyt piispa Henrikin toimintaan seudulla. Dendrokronologinen tutkimus on todentanut vanhimpien hirsistä olevan 1400-luvulta. Vuonna 1857 aitan suojaksi valmistui tiilinen, tyyliltään uusgoottilainen muistokappeli, jonka on suunnitellut Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich 1845. Kappelin ympärillä on vanha puistoalue, jonka muoto perustuu lääninarkkitehti Chiewitzin suunnitelmaan. Kappelin ympärillä on vanhoja asuinrakennuksia puistomaisine pihapiireineen 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Useat kylän taloista siirrettiin isojaon yhteydessä hieman kauemmaksi. Kappelin vieressä sijaitseva Manner on rakennettu vuonna 1910, toisella puolella sijaitseva Kaisala on rakennettu 1800-luvulla, mutta saanut jugend-asunsa 1900-luvun alussa. Risteentien toisella puolella sijaitseva Malmin päärakennus on entinen pappila, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1860-luvulla. Kylä-Horelli on ainoa Ylistaron kantatiloista, joka sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Pihapiiriin kuuluu mm. 1800-luvulta oleva edustava luhtirivi/renkipirtti. Sonnilanjoen kaksiaukkoinen kiviholvisilta on rakennettu vuonna 1855 perinteiselle joen ylityspaikalle. Sonnilanjoen partaalla toimineen Koskisen nahkurinverstaan hirsipintainen, kaksikerroksinen tehdasrakennus on vuodelta 1912. Vieressä sijaitseva pitkä, matalampi rakennus on 1870-luvulta. Siinä on aikaisemmin ollut karvaamon tiloja. Risteentien pohjoispuolella avautuu peltoaukea, jonka keskellä on Leikkimäen rautakautinen kalmisto. Köönikänmäellä on niin ikään rautakautisia muinaisjäännöksiä ja Kylä-Köönikän vanha rustitila. Risteentien eteläpuolella peltoaukean reunalla sijaitsevat Mäki-Horellin ja Mäki-Ketalan tilat. Aivan tien varrella ovat Ala-Parman ja Yli-Parman talot pihapiireineen, joihin kuuluu mm. aittoja ja kivinavetat. Tien varressa on myös pitkä riihirakennus. Nappari on alkuaan talonpoikainen tila, joka 1800- ja 1900-luvun vaihteessa muuttui puolivuosisadaksi aateliskartanoksi. Napparin päärakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen 1800-luvun puolivälissä, rakennus lienee alkuaan vuodelta 1733. Rakennuksia ympäröi rehevä puisto, jossa on koristeellinen huvimaja. |
| Arviointi |
| Esihistorialliselta ajalta periytyvän asutushistorian omaava kulttuurimaisema, jossa useita kantatilojen pihapiirejä rakennuksineen. Valtakunnallisesti merkittävä Pyhän Henrikin kappeli ja saarnahuone liittyvät Suomen historian tunnetuimpaan kertomukseen ja kansallispyhimykseen.
historiallinen: asutushistoria, henkilöhistoria, sosiaalihistoria, kulttuurihistoria rakennushistoriallinen: harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, alkuperäisyys, historiallinen todistusvoimaisuus maisemallinen: osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta |
| × | ||
| < |
|
> |
Haku
